r
barum rbarum"Vieläks muija pannustas tulle, vai joks mä kiitän?"
(Hämäläinen sananparsi.)
Hieno on teepensaan synty ja sukujuuri, mikäli voi uskoa vanhaa kiinalaista tarinaa. Se tietää ensimmäisen teepensaan puhjenneen esiin hurskaan Buddhan opin lähetyssaarnaajan Darman silmäluomista, jotka tämä oli leikannut pois pysyäkseen valveilla rukouksissa ja hartaudenmenoissa. Darma heitti silmäluomensa maahan, ja niistä kasvoi pensas, jonka lehtiä maistelemalla hän huomasi voivansa karkoittaa uneliaisuuden. Tämän mukaan siis tee, kuten kahvikin, tuli ensiksi käytäntöön virkistäjänä yöllisissä uskonnonharjoituksissa.
Teen alkukodista ei ole aivan varmoja tietoja, mutta todennaköisinä ensimmäisinä kasvupaikkoina tutkimus pitää Ylä-Assamia, Ylä-Birmaa ja Hainanin saarta, kaikki Aasian kaakkoiskulmassa. Suurilehtistä assamilaista teepensasta arvellaan vanhemmaksi ja pienilehtistä kiinalaista pidetään vain sen muunnoksena.
Kiinassa näyttää tee olleen jo kauan tunnettu, ehkä useampia tuhansia vuosia, mutta vasta 500-luvulla j.Kr. se tuli siellä yleisemmäksi ja vähitellen kansallisjuomaksi. Japaniin se levisi 800-luvulla. Samoihin aikoihin alkoi tee edetä länteenkin, tullen ensiksi tunnetuksi mongolilaisten ruhtinaitten, mm. kuuluisan Djengis Khanin hovissa Karakorumissa. Mongolien vaikutuksesta se joutui myös Venäjälle aikaisemmin kuin muuhun Eurooppaan, jonne vasta 1600-luvun puolivälissä Hollannin Itä-Intian Kauppaseuran toimesta saapuivat ensimmäiset teelähetykset, Pariisiin v. 1636, Saksaan 1637 ja Englantiin 1666. Laajempaa käyttöä saavutti tee Euroopassa vasta 1700-luvulla. Heti alusta alkaen pidettiin teetä erittäin terveellisenä juomana, suorastaan elämän pidentäjänä.
Teepensas ei ole ainoastaan troopillisten vaan myös subtroopillisten kosteitten seutujen kasvi. Nykyisin teetä viljellään, paitsi Kiinassa ja Japanissa, Brittiläisessä Intiassa, pääasiassa Etu-Intiassa, mutta hieman myös Birmassa, Ceylonilla ja Hollannin Itä-Intiassa, ennen kaikkea Jaavalla ja Sumatralla. Nämä ovat teen nykyiset tärkeimmät viljelysalueet. Jonkin verran teetä viljellään Keski- ja Etelä-Afrikassa, samoin Fidzi-saarilla sekä hiukan Brasiliassa, Keski-Amerikassa ja Pohjois-Amerikan eteläosissa. Euroopassa sitä tuotetaan jonkin verran Kaukaasiassa. Eräissä muissakin eteläisimmän Euroopan osissa se jotenkuten viihtyy, niinkuin Sisiliassa, Espanjassa ja Portugalissa, mutta näillä ei ole mitään merkitystä maailman teentuotannossa. Varsinainen teekauppa jää ensinmainittujen tuotantomaiden jaettavaksi.
Mitä sitten oikeastaan on tee?
Teepensas kasvaa villinä Himalajalla ja Assamin vuoristossa. Siitä teepensaan toisen päälajin nimikin, Thea assamica. Toinen päälaji, kiinalainen teepensas, tunnetaan nimellä Thea sinensis. Assamissa teepensas ei olekaan mikään pensas, vaan mahtava puu, joka kasvaa jopa 30 metrin korkeuteen. Manipurissa se muodostaa suuria metsiä. Viljeltynä pensas poiminnan helpottamiseksi pidetään leikkaamalla noin 2-3 metrin mittaisena. Kulutuksen kannalta tärkeimmät teepensaan osat ovat suikeat, nahkeapintaiset lehdet ja valkoiset tahi vaaleanpunertavat hyvätuoksuiset kukat, jotka sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa.
Teepensas vaatii lämmintä ja melkoisen kosteata ilmastoa ja menestyy päiväntasaajasta pohjoiseen noin 40 ja etelään noin 30 leveysasteelle asti. Parhaat tulokset saadaan noin 1000-2000 metrin korkeudessa, mikäli lämpö ja kosteussuhteet sekä maaperä ovat sopivat.
Taimet kasvatetaan tietysti siemenistä, ja korkeintaan vuoden vanhoina taimet istutetaan lopullisille paikoilleen. Teepensas vaatii paljon leikkelemistä ja hoivaamista, että se parhaiten tarkoituksensa täyttäisi. Maata on luonnollisesti myös lannoitettava. Lehtien poiminta alkaa vasta sitten, kun pensaat ovat kolmivuotisia. Sadon korjuu tapahtuu tavallisesti usean kerran vuodessa, Ceylonilla ja Jaavalla jopa pitkin vuotta muutaman viikon väliajoin. Sadon korjuu on tarkkaa työtä: yksi poimija ottaa vain yhden nuoren lehden ja silmun kerrallaan -- siitä tulee kaikkein parhainta ja kalleinta teetä. Joku toinen poimija ottaa silmun ja kolme lehteä jne. aina sen mukaan, minkä laatuista ja hintaista teetä on tuleva. Suurempia ja vanhempia lehtiä otetaan ainoastaan halvempia teelajeja varten. Vuotuinen sato on useimmissa paikoin 500-600 kg hehtaarilta, Assamissa tuhatkin kiloa.
yLove Cuteteenslut Bg ~milena OPcasovi Konverzije Pdf Cute Teen Tee. | Henriette's Herbal Homepage Love Cuteteenslut Bg ~milena OPcasovi Konverzije Pdf Cute Teenr f Cute rLove Cuteteenslut Bg ~milena OPcasovi Konverzije Pdf Cute Teen Tee. | Henriette's Herbal Homepage Love Cuteteenslut Bg ~milena OPcasovi Konverzije Pdf Cute Teenv w Singles Cute